Opel Kadett B Coupe

Kukas olet?: olen Jukka K, Kempeleestä

Työskentelen suuressa yrityksessä "system support"- insinöörinä. Perheeseni kuuluu vaimo, kolme tytärtä ja kissa. Autoilun aloitin n. 20 vuotta sitten, varsinainen harrasteautoilu pari vuotta sen jälkeen. Nykyinen harrastuskalusto koostuu Vauxhalleista, mm. Vauxhall VX4/90 ’65 historic rata-auto ja vähän muistakin.

Kerro autoistasi? "toivottavasti jaksatte lukea":

Sain ensimmäisen Kadetin (’72 1.1 karvalakkimalli) vakuutusyhtiöltä kolarin kautta korvauksena vuonna 1984, entinen auto (Hillman Minx ’69) meni lunastukseen. Auton nähtyäni en pitänyt siitä, pienet renkaat (12"), onneton 1.1 moottori ja sisältä kuin juhannusjuhlien jäljiltä. Ajelin sillä kuitenkin pari vuotta, sinä aikana moottorin tehtiin pieni "koneremontti". Vuonna 1986 olin kesätöiden tilipäivänä katselemassa autoliikkeessa vaihtoautoja, kun huomasin puna/mustan Kadett LS Coupen ’68:n yhdellä pihalla. Ryntäsin heti katsomaan sitä ja huomasin, että pellin alla oli "iso kone" (1700S). Pyysin auton koeajolle, myyjä kertoili satuja autosta tyyliin ("menee heti kaupaksi, ollut vain pari viikkoa jne"). Koeajolla öljynpaineen varoitusvalo vilkkui ja muutenkaan auto ei ollut iskussa. Kori näytti hyvältä, tosin totuus paljastui vasta vuosien päästä. Hintapyynnöstä 4900 mk sain tingattua yli puolet ja kaupat tein heti. Vasta kotiin ajaessa iski kauhea tunne, mitä olikaan tullut tehtyä. No, siitä harrastus alkoi. Sedan myytiin pois samana kesänä ja LS Coupe rikkinäisellä koneella (kansi oli voideltu vaseliinilla ja kampiakselissa laakerivikoja) jäi ainoaksi autoksi.

Samana talvena pellin alle vaihdettiin romiksesta ostettu 16S CIH, kun saman firman 19S osoittautui lohkoltaan haljenneeksi. Auto on alkuperäinen 15S, joka oli muutoskatsastettu 17S moottorille. Siihen aikaan autoon sai tehdä vain yhden muutoskatsastuksen, joten 19S moottorin vaihtoon suhtauduttiin tosi nuivasti. Autolla ajettiin tuollaiset 50 000 km kolmessa vuodessa, sitten aloitettiin isompi remontti. Tekniikka ja muutkin purettiin pois, lattiat hitsattiin ja samoin helmat, takapyörän kaaret (ulommat ja sisemmät, hirveä homma), takakontin pohja uusittiin.

Kori maalattiin ja mukana tullut 17S remontoitiin toisella kannella ja kampiakselilla. Sen jälkeen autolla ajettiin 70 000 km kesät talvet, kilvet palautettiin pari vuotta sitten. Moottorissa on 285 asteinen nokka, 16S kansi kevyesti portattuna, ruiskun valusarja. Kaasarina oli aluksi yksi Weber 40 DCOE ja myöhemmin Weber 36/36 DCD omalla imusarjalla. Alustaa on laskettu noin pari tuumaa jousia ja iskareita muuttamalla. Vuonna 1993 sillä maisteltiin ensimmäistä kertaa Motoparkin rataa HRF:n kisojen ajoharjoittelussa. Mainittakoon vielä, että auto on liikkunut Oulun seudulla vuodesta 1973 ja sen ensimmäinen omistaja oli mäkihyppääjä Veikko Kankkonen, huoltokirjan mukaan.

Toinen Kadett, eli Kadett L Rallye ’67 löytyi yhden tuttavan vihjeen perusteella Oulusta Puolivälinkankaalta. Se oli tullut muuttoautona vuonna 1974 Ruotsista Tukholmasta, huoltokirja ja toinen ruotsikilpi ovat muistona vielä. Suomessa auto oli poistettu rekisteristä vuonna 1978 vain 11 vuoden iässä. Sitten se seisoi 11 vuotta, ennen kuin löysin sen vapun aikaan vuonna 1989. Kävin katsomassa autoa ja ihmettelin, mikä on 1.1 Rallye. Kone oli jumissa ja päällä kokovalkoinen maali, mutta merkkejä lukuunottamatta auto oli täydellinen. Omistaja kertoi, että paikallinen romis oli luvannut 500 mk siitä. Tarjosin hiukan enemmän, kaupat tehtiin ja auto hinattiin heti kotiin LS Coupella. Vielä samana viikonloppuna purin penkit ja matot pois ihan vaan mielenkiinnosta. Seuraavana päivänä kohtasin suuren järkytyksen, yön aikana joku oli käynyt varastamassa mittaritaulun ja keskikonsolin. Vielä tänä päivänäkään niitä ei ole löytynyt, vastaavat mittarit on tosin ostettu jo vuosia sitten. Keskikonsoli on itse tehty valokuvien ja mittojen perusteella. Vain pari vuotta sitten yksi kaveri osti kasan B-Kadetteja ja osia ja mielestäni niiden mukana tuli autoni alkuperäinen keskikonsoli, tosin annoin asian ja osien olla. Auto kuitenkin fiksattiin katsastuskuntoon ja rekisteröitiin samana syksynä, juuri ennen LS Coupen isoa remonttia. Moottori oli tavallinen 50 hv 1.1 ja mittareina mitä sattui löytymään. Kori oli todella hyvässä kunnossa ja vaati ainoastaan kaksi pientä paikkaa.Kahden vuoden ja 40 000 km jälkeen auto otettiin uudelleen työn alle. Tarkoituksena oli tehdä siitä sunnuntaiauto, mutta vuoden 1993 historic

ratakisojen katselu tuotti tulosta.

Autosta rakennettiin ns. kansallinen historic auto ikäkauteen F, luokitustodistuksena (ja mallinimenä) käytettiin Kadett L Coupea alkuperäisen sijaan. Siihen aikaan Suomessa oli kaksi kansallista sääntöä, mallin ei tarvinnut olla aito ja kori sai olla uudempi, kunhan se teknisesti vastasi ikäkausiluokitustodistuksen autoa (eli 1965 mallia). Koska Kadett Coupen luokitustodistus ryhmään 1 ei sisällä kuin kaksi eri perävälitystä, oli kaikki muu "virittäminen" tehtävä yleisten rakentelusääntöjen mukaan.

Moottori pysyi vakiona, nokka-akselia (280 astetta), puristussuhdetta ja kaasuttimen suuttimia lukuunottamatta. Näilläkin saatiin ainakin takapuolituntumalla pikkuisesta 1.1 moottorista tehokkaampi, jolla pantiin joskus kampoihin isommallekin autolle. Autolla osallistuttiin Historic Race Finlandin ylläpitämään ratasarjaan vuosina 1994-1998, sijoituksina mm. sarjapronssi alle 1300cc v. 1995 ja Historic Gran Racen hopeatila alle 1300cc v. 1996. Tänä päivänä tämäkin auto viettää eläkepäiviä tallissa ilman tulevaisuuden suunnitelmia. Mainittakoon, että se on ainoa Suomeen rakennettu historic-rata Kadett B (ikäkausi F). Muut historic-Kadetit ovat ikäkauden G autoja, yleensä 1900 Rallyeita.

Terveisin:Jukka

paluu