Topiikissa ei perehdytä alkuperäisen
lukkoperän kunnostamiseen, vaan käydään hieman lävitse
alkuperäisten Manta/Ascona, Rekord/Commodore linjan eroavaisuuksia,
perehdytään välityssuhteen laskemiseen, haetaan syitä välitysten
tai tasauspyörästön hajoamisiin sekä lopuksi istutetaan 19 C-Kadetin
taka-akseliin A-Omegan ns. pikkulukko (20i)
Aloitetaan helpoimmasta:
Perävälityksistä
puhuttaessa kerrotaan lukuja 3,67 tai 3,44 joilla tarkoitetaan
vetopyörästön välityssuhdetta. Tuo luku
muodostuu ison lautaspyörän, sekä pienen vetopyörän välisestä
suhteesta, eli esimerkkiluvuista 9 ja 35. Molemmat luvut löytyvät
lautaspyöräparista stanssattuina. Lukemat tarkoittavan
yksinkertaisesti hampaiden lukumäärää. Täten esim. 35/9 tekee
3,8888 eli kyseessä on 3,89 välitys.
 |
Kuvaesimerkin kohta
310B kertoo kyseisten hammasrattaiden olevan toistensa kanssa
yhteensopiva pari.
Jotta välitys ei kuluisi epänormaalisti ja
kestäisi koko käyttöikänsä, ja varsinkin mahdollisia
lisääntyneitä tehoja, tulee hammaskosketuksen olla säädettynä
täysin oikeaksi. Useasti kuulee että perä 'ujeltaa', ja
useimmiten syynä tähän on väärä hammasvälys. (voihan
ujelluksen aiheuttaa myös itse laakeri..mutta ääni ei kyllä
ole enää ujellusta..) Välys on saattanut muuttua esim.
vaurioituneen vetopyörän (pinion) laakerin seurauksesta, jolloin
pinionakseli on saattanut siirtyä kohti lautaspyörää, tai pois
siitä. Myös tasauspyöräston kuorien (case) asento on voinut
muuttua laakerivaurion seurauksena.
|
Mutta tarkoitus ei ole
keskittyä korjaukseen. Mikä rikkoo
välityksen, tasauspyörästön, tai lukon?
Yleensä syynä on väärä
käyttö. Kyllä teräkseenkin saa lekalla melkoisia koloja kun vain
tarpeeksi kolistelee. On tapauksia joissa oikean woiman käytöllä
hampaista on saattanut lohjeta palasia, ja tyypillisesti verrattain
tiheävälitteisissä perissä.
On luonnollista että
tiheämpivälitteisessä perässä on hampaita isolla lautaspyörällä
enemmän jolloin niiden koko pienenee verrattuna harvempivälitteiseen.
Vahvuuden pienentyessä hajoamisherkkyys siis kasvaa. On kuitenkin melko
harvinaista saada normaalikäytöllä hampaita välityksistä rikki.
Tasauspyörästöllä
tilanne on hieman toinen. Havaintoesimerkki: Kun
ajetaan vaikkapa rallia, ja auto esim. hypystä tulee alas 'kaasu
pohjassa', seuraa tilanne jossa pienikin välys (jota on) tekaisee
hampaille kovan iskun. Tilanne pahenee kun vain toinen rengas laskeutuu
ensin. Planeettapyörästön pieni tappi joka yhdistää rattaat, (joita
on kaksi), saa kovan iskun ja se voi tuolloin vääntyä. Tästä seuraa
perään ns. väljyyttä. Seuraava vaihe tästä eteenpäin on tuon
tapin katkeaminen ja/tai pienten hammaspyörien hampaiden hajoaminen,
jolloin tuloksena on tietty ikävää jälkeä, useasti totaalituho, vieden
joskus välityksenkin mukanaan. Yhtälailla sama tilanne seuraa jos
asfaltilla, esim. stripillä menettää pidon ja pyörät alkavat
pomppia 'vuoronperään'. (mutta silloin laitetaan alustaa eikä
'isompaa lukkoa' ;-)
|
Lukko luonnollisesti
vähentää vaurioitumisen riskiä tasaten voimaeroja normaaleissa
kiihdytyksissä jne. mutta yksipulttisen tasauspyörästön heikoimmaksi
lenkiksi jää tämä tappi, sekä vain kaksi hammasratasta joilla voima
siirretään kuoren tuomana vetoakselin päissä sijaitseville
rattaille.
Noita lukkoperiä on sitten
olemassa myös sellaisia joissa tappi menee ristiin, eli niitä on kaksi
ja rattaita neljä. Tällöin voiman jakaantuminen on tasaisempaa
tasauspyörästön kesken ja woimankesto kasvaa. Juuri tästä syystä
mm. alla tuleva omegan lukon istutus. Kaikenkaikkiaan siis lukon
uumeniin on piilotettu kuusi hammasratasta.
|
 |
Mutta ennen sitä muutamia
'spekulaatioita' ja mittauksia.
Mantan ja Asconan ns.
'pikkulukko' on kooltaan kohtalaisen samankokoinen kuin mitä 20i omegan
lukkoyksikkö on, ja mm kitkalevyt ovat samankokoiset, eikä sitä
kautta saavuteta oikeastaan hyötyä esim. parantuneessa kitkassa tms.
Ainahan toki noita voi säätää.
Commodorien perät ovat suurempia. Common
lukko on 170mm (poskilaakereiden ulkopinnoista) leveä, Mantan tasauspyörästö
155mm ... laakerit tietysti aivan eri planeetalta. Commodoren lautaspyörän
reikä on 2mm isompi kun Mantassa (eli koko lukko pitäis sorvata
pienemmäks, mikäli tuollasen laittais Mantaan) ja lukkoa pitää
muutenkin ohentaa, ettei pinionin pää ota lukkoon kiinni. Toisessa
tapauksessa voi pinionin päästä hioa tarvittavan määrän
materiaalia pois. Lautaspyörän kiinnityspultit Commossa 12mm ja
Mantassa 10m, jako on kuitenkin sama, eli tältä osin soviteltavissa .
Lautaspyörän
kiinnityspinta poskilaakerin ulkoreunasta Commodoressa 50mm Mantassa
38mm.
eli eroa on ... itse lukko kyllä mahtuu just ja just Mantan perän
poskilaakeripukkien väliin, mutta tuo lautaspyörän sijainti ja
laakerien kiinnityskohtien leveys saattaa olla mahdottomat mikäli tuota
yrittäis tunkea Mantan perän kuoriin ? Tosin saattaa olla n. 5% todennäköisyydellä
toteutettavissa, mutta sillon ei Common lukosta enää ole kovin paljoa
jäljellä ! :-) Commodoren perään
sopii helposti 3000 omegan lukko, pienempiin se on vaikeampaa.
Sisuskalut tuossa Commodoren lukossa on huomattavasti isommat
(kitkalevyt, esikiristyslevyt ym.) kun ne noissa pikkuperään tulevissa
"isoissa" (75%) ja "pienissä" (45%) lukoissa ovat
samankokoisia.
Omegoissa löytyy myös
eroavaisuuksia. 20 ja 30 perät ovat erikokoisia (kitkat suurempia 3000
perässä), kuten myös 2,4 sekä farmareiden perät vaikuttaisivat
olevan hieman suurempia. Tätä en senkummemmin ole tarkistellut
mistään, mutta senverran kuitenkin että vuonna -89 näyttää tulleen
lukkoihin muutoksia siten, että uudemmissa lukon esijännitystä ei voi
säätää ja se on vain 15%, kun taas nämä vanhemmat ovat
muutettavissa myös esijännityksensä suhteen ja ovat alkujaan 45%
lukkoja.
Omega 20i (-87) lukko 19
C-kadetin (-78) perään.
Tässä tapauksessa Omegan
lukko on valittu siksi kun se oli saatavilla, sekä sen tiedettiin
sisältävän ristitapin neljällä rattaalla, joten se sietäisi
enemmän voimaa, sekä siksi kun asia kiinnosti.
 |
Itse lukko oli
melkolailla samankokoinen ja materiaalia pitikin poistaa 'vain'
poskilaakerien sovittamiseksi (kuvassa kohta 1) sekä etäisyyden
kohdalleen saamiseksi (kuvassa kohta 2). 'Tilaa' tehtiin molempiin päihin.
 |
Itseasiassa
sitä tilaa oli tullut hieman liikaakin josta syystä lukon
puolella on ylimääräisiä sovitepaloja. |
|
Autossa on 3,89 välitys joten ison
lautaspyörän kiinnityspinnasta (lukko-osasta) piti poistaa materiaalia.
Jos kyseessä olisi ollut
3,44 välitys, olisi lukon laipan ja lautaspyörän väliin pitänyt tehdä
sovitepala. (kuten mm. mantan 'pikkulukossa', muutettaessa 3,44
välityksen tilalle 3,67 tai tiheämpi.)
Sovitepalan oikeaa mittaa ei voi antaa, koska lukon paikalla voi pelata
parisen milliä, kuten tässäkin on käynyt, eli vetoakselien päät
työntyvät muutoksen seurauksena toiselta puolelta liian lähelle
tasauspyörästöä ja niiden päistä piti leikata 1,5mm pois. (Manta-A
pikkulukossa 3,44->3,67 välipalaksi tuli 3mm)
Lautaspyörän pulttikoko ja jako
ovat samat. Omegan lautaspyörän sisämitta on sovitetiukkuudeltaan
sama. Kuori on n. 5mm kapeampi kuin kadetissa.
Koko rojekti ranskalaisin viivoin:
Muutoksia Kadetin perään (kuori on
sama kuin manta/ascona)
-Vetoakseleita lyhennetty 1,5 mm
Muutoksia omegan lukkoyksikköön;
-Poskilaakerien pintojen
koneistaminen pienemmiksi.
-Poskilaakerikaulojen 'pidentäminen'
kohti lukon keskikohtaa lukkoyksikön sovittamiseksi kadetin kuorien
väliin.
-Lukon laipasta sorvattu oikea
määrä materiaalia, jotta se asettuu kohdalle pienen vetopyörän
hammasvälityksen kera.
