Takavetoisten Opeleiden jarrujen teho on sellaisenaan toki jokapäiväiseen pyörittelyn soveltuva, mutta siirryttäessä tehokkaampien moottoreiden käyttöön tai harrastettaessa radalla pyörittelyä vakiollakin ajoneuvolla, ei ne enää sellaisenaan riitä.

Ongelmia seuraa useasti peräkkäisten jarrutusten jälkeen, jolloin jarrujen tuntuma yksinkertaisesti katoaa. Tämä johtuu yleensä jarrujen liiallisen lämpenemisen aiheuttaman jarrunesteiden kiehumisen seurauksesta, johon voidaan vaikuttaa tietysti pitämällä jarrunesteet aina kunnossa (erittäin tärkeää!) sekä myös liiallisen lämmön johtamisella paloista pois. Vakioautossakin jarrujen lämpötila voi nousta kovassa jarrutuksessa peräti 700 - 800 oC:een

Ensimmäisenä turvallisuusasiana asiana on muistettava jarrunesteet. Normaalien (DOT 4) jarrunesteiden kiehumispiste on yleensä 240-250 oC:een nurkilla ja esim. AP Racing tai Castrol Racing Fluid n.280-295 oC. Castrol SRF tai AP Racing 600 kiehumispiste on peräti 310 - 315 oC. Nämä racing nesteet ovat suositeltuja kilpakäyttöön, eikä niitä suositella käytettävän muiden nesteiden kanssa sekaisin. (tsekkaa tämä sivu autoracingilta.) mm. SRF Racing saa käyttäjiltä kovia suosituksia kilpapuolelta.

Jarruneste imee ilmasta itseensä kosteutta, jolloin jarrunesteen ominaisuudet heikkenevät. Jarrunesteen kiehumispiste alenee ja vanhat jarrunesteet voivat kiehua jo 150-160 asteessa, tai allekkin!. Suositeltava vaihtoväli on vähintään 2 vuoden välein, ja rata-autoilua harrastemielessä touhuilevan on hyvä vaihtaa ei silikonipohjaiset nesteet vaikka kerran vuodessa.

Kuinka sitä sitten voisi muutoin auttaa? Vaihtoehtona on vaihtaa etujarrulevyiksi jäähdytetyt jarrut, jolloin lämpöä saadaan johdettua pois itse levystä. Tämä myös ehkäisee osaltansa lämmön siirtymistä jarrulevystä palan kautta itse satulaan. Luonnollisesti myös jarrujen kasvanut koko auttaa asiassa, samoin tietysti jos kosketuspintaa jarrupalan ja levyn välillä saadaan kasvatettua. Ja tietysti jarrutusvoimaa voidaan kasvattaa vaihtamalla samalla useampimäntäinen satula, mutta keskitytään ensin peruskamaan, jota saa ihan paikallisesta varaosaputkasta.

 
Tässä kuvassa ei suurennosta.. Tässä projektina nyt siis 20i:n Omega-A:n etujarrujen asentaminen Kadett-C:hen, jolloin samat ohjeet pätevät myös A-B Mantaan ja Asconaan. (huom. a-mallinen sisempi pyöränlaakeri on erikokoinen, itse napa on sama) Levyksi tuli sattumalta 258, mutta sama operaatio tehtiin ensin 296mm jarruille, joissa satula ja pala on hieman suurempi. (Sattuma johtui vanteesta jonka sisään isompi levy ei sopinut vaikka oli 15" ! Erilaisella sisäprofiililla olevaan se olisi toki mennyt.)
Mittaillessa ensin levyn istuvuutta alkuperäiseen napaan, vaikutti siltä että alkuperäistä jarrukilpeä, joka nyt on paikallaan, ei olisi saanut sopimaan, tai tarkemmin levy olisi ottanut kiinnityspulttien kantoihin kiinni sekä osunut itse kilpeen.

Olisihan sen sinne navasta kauemmaksikin saanut sovitettua, mutta alkuperäisten osien käyttö projektissa tuntui hyvältä ajatukselta kaikin puolin, ja näin päädyttiin 2,5 mm suikaleen poistoon navan kiinnityspinnasta.

Jarrusatulan sijoitus täsmää nyt alkuperäisestä n. 1mm heitolla joten melko 'pulttaa kiinni' operaatio asennuksesta lopulta tuli.

Itse jarrusatulat on kunnostettu ennen asennusta uusin männän tiivistein jne. Satuloiden kasaamisessa on suositeltavaa käyttää oikeaa jarruihin tarkoitettua rasvaa,  mm. liukutapillisessa satulassa tapin voiteleminen esim. kuparitahnalla aiheuttaa tapin jumiutumisen, ja tätähän emme halua :-)

 

Levyn jako on koneistettu samaksi kuin alkuperäisen levyn, ja keskireikää kasvatettiin juuri oikean kokoiseksi jotta napa vielä keskittäisikin levyä.

Oheisessa kuvassa 258 ja 296mm Omegassa käytettyjen jarrujen kokoeroa. Vakiokokohan on mukavat 238-246, mallista riippuen :-)

Tässä havainnollistettuna mistä ja kuinka paljon materiaalia on poistettu.

 

 

Mittoessa jarrulevyn etäisyyttä jollain muulla levyllä, on hyvä muistaa mitata alkuperäinen etäisyys esim. navan renkaanpuoleisesta pinnasta jarrulevyn 'taakse', jotta myöhemmin pystyy arvioimaan etäisyyden tulevilla jarruilla.

Jarrupaloiksi kannattaa valita hyvälaatuiset palat, kamelinkakkaakin on joskus kaupan. Samoin kuin ns. kisapalojen hankinnassa katuautoon kannattaa olla varovainen, joillain paloilla on taipumus olla toppaamatta lainkaan kylminä, ja taas vakiopaloilla on taipumus olla toppaamatta radalla. :-)

Muista lopulta sisäänajo, jarruja ei kannata kuormittaa suunnattomasti ensimmäisten kilometrien aikana, vaan on parempi suorittaa muutamia jarrutuksia alhaisesta nopeudesta kitkapinnan 'sovittamiseksi' kohdalleen.

Kun vaihdetaan palat, mutta levyt jäävät vanhoiksi, on noissa useasti sellainen reunus, joka jarrutettaessa voi jopa lohkaista palasta kappaleen pois. Liian kulunut levy on toki syytä vaihtaa mahdollisimman ajoissa.

Samalla voisi 'varoittaa' muutamasta yllättävästä seikasta..

..valitessa jarruja, tulee jarrupalan sopia levyn päälle siten ettei sen reunus missään nimessä kulje levyn ulkopuolella. Seurauksena on jarrujen toimimattomuus palojen reunojen kohdatessa toisensa! (olettaen tietysti ettei palat ole jo kulunut loppuun ennen kosketusta :-) esim. jäähdyttämättömillä ongelmia voi esiintyä.)

..valitessa suurikokoisia, ja vaikka monimäntäisiä satuloita jostain siviiliautoksi luokitellusta 'lähes kilpurista', on hyvä tiedustella etukäteen varaosahintoja jos jarruja alkaa kunnostelemaan. Pelkistä jarrupaloista koostunut 350€ lasku voi joskus tuntua inhottavalta yllätykseltä jos ei ajeta edes kilpaa ;-)

..tarkista ettei liukutapillinen satula vastaa mihinkään käännettäessä, tuolloin on mahdollista että satula siirtyy esim. jousta vasten koskettaessaan, jolloin ensin ulompi pala siirtyy levystä ulommaksi, ja jopa sisempi painuu sisään mäntä edellä. Jarrusylinterin liikematka ei tuolloin välttämättä riitä jarrutuksessa siirtämään paloja takaisin vasten levyä. Jos aihetta esiintyy, rajoita ohjauksen liikematkaa tarvittava määrä.  Pelkästään männällisissä tätä ongelmaa ei esiinny.
 

..asenna satulat siten että ilmausnippa osoittaa ylöspäin, ei alaspäin.

..tarkista ettei satula kosketa mihinkään käännettäessä renkaat ääriasentoonsa.

..tarkista mahtuuko jarrut suunnittelemiisi vanteisiin sisälle. Koko ei aina ole se joka kertoo että kyyllä se menee..voihan vanteen rakenne olla sellainen jossa sitä on vahvistettu juuri sen verran ettei menekkään..

..ei muutakuin mukavia asennushetkiä.

 

Kuvassa valmis paketti.

Jyrki S, Toni J

paluu