Opel1968. . .opelOpel

C o m m od o r e - A

Rekord-C

 





 

 

 

Commodore-A on mielestäni yksi onnistuneimmista (samoin kuin GT) 60 luvun korimuodoista mitä Opel on aikoinaan rakentanut. ( Saksalaisista autoista sanottiin että kestää 7 vuotta ennenkuin auto suunnittelijan/joiden päästä tulee yleiseen myyntiin. Joten jos sitä kaavaa laskeskelee commo olisi piirretty melkeimpä 50 luvun lopulla...) A-Commoahan valmistettiin 1967-1972 ja C-rekkua 1966-1971 (Saksassa)

Itseasiassa tässä on Autona 68 Rekord-C Coupe johon onkin "synnyttämisen" yhteydessä vaihdettu uusi maski eteen sekä takavalojen välissä oleva paneeli.

Auto oli kokenut vuosien saatossa jos ja vaikka mitä, ja perässä ollut koukku kertoi ettei autoa oltu pelkästään kaupassakäyntiä varten ostettu, joten kevyeen moottoriremonttiin oli osattu varautua. Sisusta oli hieman repaileinen sieltä täältä ja jokunen osakin näytti puuttuvan muttei mitään isompia.

 
Kori sensijaan vaikutti aikatavalla suorakylkiseltä eikä muutamaa pikkureikää lukuunottamatta näyttänyt kovinkaan pahalta, ja auton ollessa niin upeanmallinen syntyi idea kunnostaa auto alkuperäiseen asuunsa. (kuvissa...tämä ei kuitenkaan kovin hohdokkaalta lumikasassa näyttänyt...)

1968


kori

Auto kuitenkin edusti samaa "tyypillistä" linjaa kuin muutkin projektit yleensä, eli autoon on jouduttu vaihtamaan jokin verran peltiä pohjaan, lähinnä kuljettajan lattiaan sekä helmojen takaosiin sekä takahiekkapelti. Etulokasuojat, puskurit sekä mm. kaikki koristeosat niin ulkoa kuin sisältäkin joutuivat kriittisen tarkastelun kohteena vaihdettavien listalle.

Mutta pientä paikkaamista kaipailevien takakaarien sekä jo mainittujen kohteiden lisäksi, korin todettu hyväkuntoisuus osoittautui todeksi... pintapeltien osalta... apulaismeisselin tutkittua helmoja aikansa, nekin siirtyivät vaihdettavien listalle...

Noin...

Moottori.

Autossa oli ja on 1,9 litran alkuperäinen CIH, hienosti solexilla varustettuna. Mottiin on vaihdettu kaikki kuluvat osat kuten, jakopään ohjurit ja ketju, nokka-akseli, nostajat, männät (93,5mm), männänrenkaat, laakerit, öljypumppu ja tietysti tiivisteet...ventiilit hioskeltu kuin myös kaasutin uusittu.

No se siitä moottorista sitten, voimasiirto puolella vakiovaihteistona toimii alkuperäinen GM nelivaihteinen, niinkuin myös taka-akseli on alkuperäinen. Alustasta taas löytyy uudet jouset, nivelet kuin pyöränlaakeritkin, jarruja unohtamatta.

Eli siis näiden vaiheiden jälkeen auto alkaa olla valmis ja edessä olleen maalauksen jälkeen autoon tulikin sitten mm. uusi maski Commodoresta sekä takapaneeli, uudet viisipuolaiset ATS: 14" vanteet sekä 195/60 renkaat. Myös muutama koristeosa löysi tiensä paikoilleen.

Sisusta on syntynyt verhoilemalla uudelleen penkit niinkuin oviverhoilutkin mustasta plyyshistä ( ai että maantiepölyn kelpaa leijailla...näkyy niin maan pirskatin hyvin...)

Sanalla sanoen...Auto on kuin alkuperäinen. Kaukana siitä mitä alkuperäisen projektin piti olla , eli helppo nakki...
mutta ehdottoman kannattava projekti...auto jossa silmä lepää.

 

Paluu


om SS