Commodore 1968
Tapahtuipa Lapualla erään autoliikkeen takapihalla… herra autoketku kauppasi Commodorea A ht coupe -68. Tuo halusi 9700mk autosta, oli kuulemma jo moni autoa kysellyt ja tarjouksenkin autosta sai tehdä….
Sisusta oli ehjä, joskin katto oli sisäpuolelta ruskeahko ja matosta oli vain pari palaa jäljellä. Jokakodin putkimies oli sutaissut runsaan pakkelin päälle punaista väriä ja tehnyt joukon sähkötöitä. Kun koelaudan alta pilkisteleviä piuhoja hieman heilutteli niin tuloksena oli nippu kipinöitä. Vasen etulokasuoja oli tutustutettu bussin kylkeen. Tämän nopean kohtaamisen seurauksena lokasuoja oli suoristettu oletettuun alkuperäiseen muotoonsa mahdollisesti lekaa hyväksikäyttäen. Moottori kävi kuin pari talbotin konetta. Perässä oli klappia niin että pukamat rytkyi. Rekisteriotteesta löytyi vuosi 1970, todella loistavaa vuosikertaa.
Koeajon jälkeen auto tuntui hyvältä, jopa paremmalta kuin koeajolle lähtiessä. Seuraavaksi oli varovainen soitto kotiväelle että josko raahaisin tantereelle yhden kaunottaren siihen tallin eteen pihaa komistamaan. Vastaus oli myöntävä.
Autoa aikamme kierrettyä myyjä alkoi puhua auton hinnasta. Viisitonnia siitä oli jo tarjottu. Tarjosimme 3000mk ja auto oli jo matkalla seuraavaan osoitteeseen. Keväällä -91 ei moisia kaunottaria Alajärven perukoilla ruuhkaksiasti jaloissa pyörinyt. Luulimme autoa pommiksi ja tarkoitus oli ottaa commo kesäkäyttöön puoliksi kaiman kanssa ostettuna. Ei muutakuin kulkupeli renkaat ylöspäin hiekkakuoppaan sitten kun pirssi lopullisesti veivinsä heittää. En oikein seuraavana yönä saanut nukuttua ja lunastin kaverin pois autosta heti seuraavana päivänä. Tästä rakennan itselleni auton.
Vuosien saatossa oli commoon vaihdettu mm GS mallinen mittaristo. Useat johdot lähtivät punaisina vaihtaen muutamaan kertaan väriä ennenkuin saavutti oletetun maalinsa. Kannentiiviste tuuletti konehuonetta. Tulipa siihen tehtyä kolmentuuman suora pakoputkikin jossa kaikki saumat eivät aivan pitäneet.
 |
Laulua
autossa oli aina sillointällöin mennentullen. Hyvä
sillä oli Lappajärvellä halkosaaressakin koukata. Sieltä on tuo kuvakin piruuttaan tekstiin liitetty, siinä Reijo vääntää Mikan korvasta raikasta juomaa kurkuunsa kesäillan tunnelmaa siivittämään. Tulipa tuolla commolla ensitreffitkin vaimon kanssa tehtyä. Aluksi se nimitti commoa koppakuoriaiseksi, en vain voi ymmärtää että miksi?. Itse nimitän autoa konkurssiksi... |
Tuli talvi sekä seuraava kevät (-91-92) ja pistin auton remonttiin. Uudet lokasuojat eteen ja kynnyskotelot ovienalle. Hitsaamalla kaikki listojen kiinnitysreijät umpeen samoin kuin peräluukun kahvan jättämät aukot. Hiomista ja ferrarinpunainen maali päälle ammattimiehen laittamana. Myös pientä sisustafiksausta tuli tekemäksi, mm. katto ja matto saivat uuden ilmeen. Kone pysyi vakiona, ainoastaa kansi vaihdettiin. Myös vaihdelaatikko meni uusiksi. 15"-kromivanteet löytyivät letukan alta. Vanteiden päälle istuivat matalaprofiiliset pallot. Laskin auton alas. Ajoin konttorille ja pyysin katsastusmiehiä ikkunasta vilkaisemaan että nostanko auton suosiolla taivaisiin ennenkuin huomenna auton katsastukseen tuon. Kaverit kommentoivat että jos se tämän kynnyksenyli tulee niin eiköhän auto tuolla alustalla katsastuksen läpäise. Auto ylitti kynnyksen, mutta pukilla oli kaksi kaveria nostamassa lokasuojista ja yksi kopissa ohjaamassa jotta auto selvisi rastilta toiselle. 4cm maavaraa oli kuulemma liian vähän.
| Nyt auto
oli seissyt viitisen vuotta tallissa pohjanmaalla.
Viimetalvena raahasin sen tänne tampereelle talliin
maailmanmenoa ihmettelemään. Ostin talvella monzan 3.0L
tekniikkaa joka osoittautui epäkelvoksi ja kesä 2001 jää
ajamattomaksi. Takaisin 2.5L moottoria en laita kun
kerran se tuli jo nokalta pois nostettua. Jos jollain lojuu hyvä ooppelin
3.0L kutonen nurkassa niin voisin sen rahaan vaihtaa.
Koneen remonttihinnaksi näyttäisi muodostuvan yli
kymppitonni ja remontoitu ooppelin kuutonen näyttää
kestävän hurjat kaksi-kolmetuhatta kilometriä |
 |
Jari Saukko
Tampere
gsm: 050 5816929
Email: jari.saukko@tut.fi
