Yleisimpiä muutoksia ajoneuvoissa on moottorin, vaihteiston, akseliston jarrujen, siustuksen tms. vaihtaminen toisenlaisiin eri käyttötarkoitusten johdosta.

Mitkä ovat sallittuja muutoksia? Noihin kysymyksiin löytyy auton rakenteen muuttamista koskevat säännöt ajoneuvohallintokeskuksen sivuilta. (linkki)

Tämän sivun lopussa on kuitenkin esitetty muutama selventävä esimerkki aiheesta.

Emme vastaa tietojen oikeellisuudesta, ajankohtaiset tiedot saa tiedustelemalla joko katsastusasemilta tai ajoneuvohallintokeskuksesta (www.ake.fi)

Muutettaessa ajoneuvoa rakenteellisesti on huomattava seuraavaa:

Osien vaihtaminen tai poistaminen vähentää alkuperäisen, eli kanta-ajoneuvon osuutta.

Mikäli ajoneuvoon vaihdetaan riittävästi osia on se esitettävä ennen muutosten aloittamista kanta-auto tarkastukseen. Mikäli autoon vaihdetaan liikaa osia joutuu se uudelleen verotuksen kohteeksi, sekä mahdolliseen käyttökieltoon. 

Katsastusasemat päättävät itsenäisesti prosenttilistassa jyvitettyjen osien edelleen jyvittämisestä. (Esim. mikä on taka-akselistosta yhden tukivarren osuus).

Vinkkinä kerrottakoon, että ennen rakentamisen aloittamista kannattaa ottaa selvää onko suunniteltu muutos mahdollinen. Paljon on nähty sellaisia tapauksia, joissa on ensin tehty satoja tunteja töitä, ja vasta sitten huomattu, että muutosta ei ole lakipykälien puolesta mahdollista tehdä. Suunniteltujen muutosten laillisuus kannattaa tarkastaa Ajoneuvohallintokeskuksesta, tai katsastusasemilta eikä uskoa internetin virtuaalitietäjiä.

15.5.2003 autoverolain muutoksen mukaisesti prosenttirajat määräytyvät seuraavasti:

Ensirekisteröinti Suomessa:

kanta-ajoneuvon tarkastus 35%

uudelleen verotus 50% tai jos yli puolet itsekantavan ajoneuvon korikehikosta vaihdetaan. (Rungollisista ja pohjalevyllisistä korin voi edelleen vaihtaa verotta muut prosenttisäädökset tietenkin huomioonottaen.)

Tuotu käytettynä Suomeen:

kanta-ajoneuvon tarkastus 25%

uudelleen verotus 50% tai jos yli puolet itsekantavan ajoneuvon korikehikosta vaihdetaan. (Rungollisista ja pohjalevyllisistä korin voi edelleen vaihtaa verotta muut prosenttisäädökset tietenkin huomioonottaen.)


Prosentit:

Katsastusasemat päättävät itsenäisesti prosenttilistassa jyvitettyjen osien edelleen jyvittämisestä. (Esim. mikä on taka-akselistosta yhden tukivarren osuus).

Tarkemmat ja mm. 4-ovisten tiedot löytyvät ajoneuvohallintokeskuksen sivuilta kohdasta osaluettelo.

Esimerkki; 1,2 litraisen Opel Kadett C:n muuttamisesta 1,9 koneella varustetuksi.

Itse muutos on kerrottu usein kysyttyjen kysytyissä kysymyksissä.

Vaihdettavien osien osuudet muodostuvat seuraavasti

Yhteensä                                           44 % (huomioi ! myös muiden mahdollisten osien viemät prosentit)

Oletetaan että muutoksen jälkeen ajoneuvosta poistetaan sisustus ja se korvataan kokonaan itse tehdyllä sisustuksella lämmityslaitetta, mittaristoa ja kojetaulua lukuun ottamatta.

Etuistuimet (1,2 % kumpikin) 2,4 %, takaistuin 2,0 %, muu verhoilu 2,0 % yhteensä 6,4 %

Tällöin vaihdettujen osien osuus nousee 50,4 % ja auto menee verolle. Eli tämä 'jatko' muutos ei ole mahdollinen. 

Oletetaan että kyseessä on 23 vuotta vanha kadett (2002 siis -79) auto on rekisteröity ensimmäisen kerran muussa maassa kuin Suomessa. Muutoksen johdosta ajoneuvon vaihdetut osat (44%) ylittävät kanta-autotarkastuksen 35% rajan,  ja auto tulee kanta-autotarkastaa ennen muutoksen aloittamista.

Mikä on sitten suurin sallittu moottori jonka voin asentaa 1,2 litraiseen kadettiini?

Muutoskatsastamalla voidaan autoon asentaa moottori seuraavien pykälien mukaisesti:

1. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä alkuperäistä kevyemmän, teholtaan tai iskutilavuudeltaan pienemmän moottorin vaihtaminen.

2. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä myös sellaisen alkuperäistä painavamman, teholtaan tai iskutilavuudeltaan suuremman moottorin (vertailumoottori) vaihtaminen, jonka auton valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi samaan mallisarjaan kuuluvassa, yleiseen tieliikenteeseen tarkoitetussa autossa, taikka myös vertailumoottoreita tehokkaamman, painavamman tai iskutilavuudeltaan suuremman moottorin vaihtaminen. Vaihtaminen on sallittua seuraavin edellytyksin:

a) auton jarrut, voimansiirto ja muut liikenneturvallisuuteen vaikuttavat rakenteet vastaavat vertailumoottorilla varustettua autoa, mahdollinen vakiovarusteena oleva lukkiutumaton jarrujärjestelmä mukaan luettuna;

b) autoon vaihdettavan vertailumoottoreita painavamman moottorin massa on korkeintaan 20 % suurempi kuin painavimman vertailumoottorin massa; jos vaihdettavan moottorin massa on yli 10 % suurempi kuin painavimman vertailumoottorin massa, tulee moottorin alla olevalle akselistolle kohdistuva massan lisäys kompensoida vastaavasti siirtämällä varusteita tai keventämällä korin osia;

c) autoon vaihdettavan vertailumoottoreita tehokkaamman moottorin teho on korkeintaan 20 % suurempi kuin tehokkaimman vertailumoottorin teho saman normin mukaan mitattuna; (SAE / nykyään käytetään DIN)-> aina tarkkana ilmoitetun tehon normin suhteen.

d) autoon vaihdettavan vertailumoottoreita iskutilavuudeltaan suuremman moottorin iskutilavuus on korkeintaan 25 % suurempi kuin iskutilavuudeltaan suurimman vertailumoottorin iskutilavuus;

e) moottorin vaihdon mahdollisesti edellyttämien uusien tai muutettujen kiinnikkeiden tulee olla asianmukaiset; tarvittaessa kiinnikkeiden lujuudesta on esitettävä luotettava selvitys;

f) jos autoon vaihdettavaan moottoriin on tehty alkuperäistä tehoa ilmeisesti lisääviä muutoksia, on muutetun moottorin tehosta tarvittaessa esitettävä luotettava selvitys;

g) jos autoon vaihdettavan moottorin käyntinopeusalue ja vääntömomentti poikkeavat huomattavasti vertailumoottorin vastaavista arvoista, on myös voimansiirto muutettava vastaavasti;

h) jos autoon vaihdettavan moottorin teho verrattuna sen iskutilavuuteen on pienempi kuin 30 kW/dm³, tulee moottorin teho ja polttoaineensyöttölaitteiston tyyppi yksilöidä ja merkitä rekisteritietoihin; ja

i) moottoria ei saa vaihtaa, mikäli auton omamassan suhde moottorin nettotehoon on muutoksen jälkeen pienempi kuin 7 kg/kW; auton omamassan katsotaan tällöin vastaavan ensisijaisesti tyyppihyväksynnässä määriteltyä, toissijaisesti valmistajan ilmoittamaa tai, mikäli tällaisia tietoja ei ole käytettävissä, punnittua omamassaa, korjattuna moottorin vaihtoon olennaisesti liittyvien rakennemuutosten aiheuttamalla massan muutoksella; moottorin nettotehon katsotaan vastaavan rakenneasetuksen tai DIN-normin mukaista tehoa, 0,9-kertaista SAE netto -normin mukaista tehoa tai 0,7-kertaista SAE brutto -normin mukaista tehoa.

Esimerkki:

1,2 litrainen 60hp moottori halutaan muuttaa 1,3 ohc koneella varustetuksi. 1,3 kone tuottaa 75 hp. Oletetaan että moottorit painavat n. saman verran.

60hp + 20% (60*1,2=72) eli teho nousee liikaa 3hp, joten ajoneuvo on muutettava alustaltaan, joka tässä tapauksessa on mahdollista koska sitä on saanut 80-110hp 'isolla tekniikalla', vastaamaan mallisarjan suurinta eli osat on otettava 16-20 tekniikalla varustetuista kadeteista.

Iskutilavuus ja paino olisi pysytellyt rajoissa. 

Sensijaan 1,3N moottori tuottaa 60hp joten muutos on mahdollinen ilman että akselistot ja/tai jarrut otetaan mallisarjan suurimmasta.

Oli muutos mikä hyvänsä on suositeltavaa vaihtaa alkuperäiset jäähdyttämättömät jarrut vähintäinkin jäähdytettyihin mm. manta/ascona/kadett 16-20 tekniikkaisissa autoissa. Yhtä suositeltavaa on pitää jarrunesteet ja putket ym. kunnossa. Jarrunesteden vaihto vähintään kahden vuoden välein.

Toinen esimerkki muutoskatsastuksen avulla suoritettavasta muutoksesta.

Opel ascona B.

Suurin moottori, 2,0 litrainen bensa 1979cc ja 2.0 diesel 1998cc.  Suurin paino 2 litrainen diesel, (n.166kg) suurin paino bensakorisessa 135-137kg ja suurin teho 20 litrainen bensa 110hp.

Näin maksimirajoiksi muodostuu seuraavaa:

Iskutilavuus bensa, 1979cc x 1,25 (eli 25%) = 2473,75  = ~2473cc diesel 2,0, 1998 x 1,25 = 2497,5cc

Paino diesel, 166kg x 1,20 (20%) = 199,2kg.  Paino bensiinimoottori 135 kg x 1,2 = 162 kg.

Teho 110hp x 1,2 (20%) = 132 hp.

Näiden rajojen puitteissa on mahdollista saada muutoskatsastuksella asennettua 2,5 litrainen (2490 cc, 172 kg) kuusisylinterinen C-commodoren 130hv moottori B- asconaan. Muttei tarkkaanottaen kyseisin arvoin B-mantaan, koska sitä ei ole tehty dieselillä, (se tarkka tilavuus kun on dieselissä1998cc ja painaakinhan se sen n.166kg) jos ja kun tilavuudet lasketaan kuutiosenteilleen.

Rakennettaessa bensa tai dieselkoriin ko. konstruktiota täytyy tietysti jousien ym. vastata aina järeintä osiota jotta em. ehdot saadaan täytettyä eli esim. dieselin jäykempien jousien, etuakselin mahd. vahvike tms. osien  tulee olla asennettuna ja tarvittaessa erot tulee pystyä jotenkin näyttämään toteen katsastusasemalla. Opel korjaamokirjallisuus on useasti riittänyt todisteaineistoksi, siellähän on faktatietoa mm. tilavuuksista ja painoista.

2,4 litrainen 2410cc (125hp) kokoinen moottori on mahdollista asentaa sekä B-mantaan ja asconaan sekä tehojen että painon ja iskutilavuuden puitteissa suoraan muutoskatsastamalla.

B-mantan kohdalla mennään hieman toisin, "Opel Manta i200 käy nykyään vertailumalliksi ja on siis Mantan malli. (Auto ei ole aina käynyt vertailumalliksi) joten vertailuteho on 125hv. Autossa on myös jäähdytetyt levyt ja järeämmät iskunvaimentajat.

(Se ettei noiden muutamien kuutiosenttien tähden saisi tehtyä B-mantaa kuutosella on kyllä liiallista tarkkuutta, onhan kyseinen kokoonpano kuitenkin kutosella tehopainosuhteeltaan vaatimattomampi kuin esim. nykyisin mahdollinen 150hp koneinen B-manta keveämpänä nelisylinterisenä!)

 

Kolmas esimerkki.

Opel manta A-mallin suurin moottori on 1,9 litrainen eli tarkemmin suurimman koneen iskutilavuus on 1897cm3   Siihen 25% lisää = 2371,25 cm3.

Vaihtoehdoksi jää 2197 cc 2,2 litrainen  koska 2,4 litrainen CIH on 2410cc eli pikkuruiset 38,75cc liikaa....muistathan että A-mantaa on tehty siis 105hp ruiskukoneella.

Muista opelin moottorikokonaisuuksista lisätietoja tekniikka alueella.