(Teksti Mikael K, kuvat Heikki M)

Suomen K.A.D. -kerhon tiedote oli perinteisesti muistuttanut jäseniään lauantain tapahtumasta saman viikon alkupäivinä. 60's & 70's -harrastajat olivat saaneet tiedon tapahtumasta jäsenpalstaltaan. Myytäviä osia oli kaivettu harrastajien "piirihaaravarastojen" kätköistä ilmeisen kuumeisesti koko viikon. Pussihousujen ja rakentajien pisteosaa, aina tarpeellista käyttö- ja kulutusosaa sekä epävirallisen R/T-jaoston (Räyhä/Tekniikka) mörkömoottori- ja performance-osaa tuntui olevan tarjolla joka lähtöön. Lisäksi monen mielessä siintelivät Rengon omat aina yllättävät osa-apajat.

Koko viikon jatkunut sataa ei sada -asetelma oli väistynyt lauantai-aamuna. Ainakin muutamaksi tunniksi. Tuulinen ja aurinkoinen sää saatteli suurimman osan tapahtuman osallistujista perinteisesti Linnatuuleen aamun kahvihetkeen. Kello yhdeksän pintaan kahvit ja teet imeytettiin joko kuiviin ikeniin tai jos oli satsattu muutamia senttejä lisää, niin sitten pakkopullaan. Pulla olikin pussihousuille tarpeen, sillä muuten aamutee olisi solahtanut väärään kurkkuun. Keskustelussa vilisi taajaan kummallisia vanne- ja rengaskokoja, jotka joko ylittivät reilusti tai sitten alittivat kummallisesti totutut mitat.

Puoli kymmenen aikaan jyrähtivät koneet käyntiin. Letkaa lähti vetämään Jari V todistetusti nopealla Kadett B Caravanillaan. Ykköspaikka letkan keulilla osoittautui myöhemmin päivällä enteelliseksi. Selkeän ajoreitin ansiosta letkamme pysyi sangen hyvin kasassa. Osaparatiisiin saapuessamme paikalla olivat jo parit vierailevat myyjät, tuttuja 60's & 70's -naamoja tottakai, ja kaikkein innokkaimmat osien metsästäjät, jotka eivät olleet malttaneet hidastaa Linnatuulen kohdalla. Oliko vika ollut jarruissa, jäykässä ohjauksessa vai rikkinäisessä vilkussa, kun oli kaasutettu ohi? Vai oliko syynä se, että tiedossa oli kampuroita ym. tuiki tarpeellista osaa kotona odottaviin projekteihin?

Osien metsästyksen ja -tunnistuksen ohella epävirallisen osuuden, joka alkoi heti klo 10, muodostivat harrastajien rento keskustelu ja paikalle saapuneisiin ajopeleihin tutustuminen. Näyttelyparkissa oli kattava läpileikkaus Opelin tuotantoon. Paikalla oli mm. viimeisen päälle hieno Kadett A Coupe. Coupen omistaja toi viime vuonna näytille muuten hienon Manta A:n ja tallissa on vielä kuulemma muutama helmi tulevillekin vuosille. Paikalla oli myös orkkiskuntoinen Kadett A Sedan. Kadett B-malleja oli paikalla pari Kiemen-Coupea, vaaleankeltainen(?) ja Antin sininen. Kimin Olympia A täydensi B-mallien värisuoran. Päivän kauneimman auton valitsi perinteisesti Pia Vatola. Jari V otti voiton viimeistellyllä Kadett B Caravanillaan. Päivän suosituin malli harrastajien keskuudessa taisi olla kuitenkin Kadett C. Paikalla oli eniten Coupeja, punainen, harmaa ja myös pari GT/E-mallia. Muita korimalleja edustivat Esan keltainen Caravan ja Porvoosta ohjastettu keltainen 2D Sedan 1200-moottorilla ja automaatilla. Ascona A-mallista paikalla olivat sininen 2D Sedan ja Jussin keltainen Räyhä-Voyage. Ascona B-malliin päästiin tutustumaan Simon sinisen 2D Sedanin kera. Manta A:ta ja B:tä kävi yllättäen paikalla kumpaakin vain yksi.

Virallisen tiedon mukaan kaikkein pisimmän matkan tapahtumaan oli tehnyt Anders Smeds hienolla, syvänpunaisella P2 Coupellaan, 257 km suuntaansa. Muita Rekordeja edustivat Jartsan entisöimä ja pikkuhiljaa varustelema Rekord A Coupe ja Hartolassakin nähty ajan patinoima Rekord A CarAVan. Sellaista "viimeistelyä" ei saa rahalla. Rekord C-mallista oli paikalla r-racingin 4D Sedan, Kadett C Cityn ollessa työn alla, Jyrki R:n hieno 5D Caravan, Tommi Hauhian leppeä 3D Caravan ja Petteri A:n aina luotettava Coupe. Commodore A:sta paikalla oli vain Coupe-malleja GS- ja ruiskuversioina.

Diplomaattikuntaa edustivat Hämeenlinnan veljekset maailmanharvinaisuudellaan, Diplomat A V8 Coupella. Hienoa, että diplomaattikunta saapui jälleen kerran paikalle. Muita paikalla nähtyjä isoja Opeleita olivat vihreä entisöity 1954 Kapitän ja punaiset Kapitän P sekä Kapitän A. Tähän mennessä kesän positiivisin poikkeus oli paikalle saapunut, jo aiemmin harrastajien keskusteluissa vilahdellut, 1967 avolava-Blitz 19T- niin kuin trukkikoneella. Näitä raskaan sarjan edustajia soisi näkyvän enemmänkin. Uudempia Opeleita edustivat siisti Corsa B ja Astra F Caravan.

Kokoontumisen virallinen osuus alkoi klo 13 ja kesti parikymmentä minuuttia. Kyseessä oli tietysti tikkakisa, jonka ainakin 14 ensimmäistä on perinteisesti palkittu osa- ja tarvikepalkinnoin. Tikkakisan voittaja oli rautaisen keskittymisen, tarkan silmän ja vakaan käden omaava Pertti A Uudestakaupungista.

Päivän aikana tekivät "kisamakkarat", keksit, pullapitkot, munkit, mehu ja reilusti kolmatta sataa kuppia kahvia odotetusti kauppansa. Huolto siis pelasi, kuten oli aavisteltukin. Muutama sadekuuro vilvoitti iltapäivää ja huuhteli vihreälle myyntitiskille aseteltuja osia.

Vahvistamattoman huhun mukaan sitkeimmät osien metsästäjät tekivät löytöjä pikkutunneille asti. Täyspainoisesti nautittu ja hyödynnetty lauantai, pääosin tuttujen harrastajien seurassa, oli venähtänyt reilusti, kun kotona oltiin, jälleen kellojen siirron jälkeen paikallista aikaa, vasta aamun jo sarastaessa. Takaluukun aarteet päälle painaviin projekteihin kaivettiin esiin vasta iltapäivällä, kun aurinko oli taas ohittanut zeniitin.

Suurkiitokset järjestävälle urheiluseuralle, Rengon Dynamolle, jonka varastolla sähkövaloa taas poltettiin yli yön pimeimpien tuntien. Aavistan, että virtaa riittää dynamosta ensi kesänäkin, sillä niin moni harrastaja oli osallistunut tapahtumaan omalla harraste-Opelillaan. Jokunen osakin jäi vielä hyllyyn odottelemaan harrastajia.

Mikael

Paluu